TÄMÄN ASIAKASKOKEMUKSEN ON TUOTTANUT PUOLUEETTOMASTI KOKEMUKSIA.FI
Lue lisääPudasjärven keskustassa komeilee rinta rinnan kaksi aivan uutta hirsikerrostaloa. Pudasjärven Vuokratalojen rakennuttamat talot ovat koko Suomen ensimmäiset hirsivaippaiset kerrostalot. Pääurakoitsijoina toimi Rakennusliike Lapti ja hirret toimitti Kontio.
Pudasjärven Vuokratalot on pitkän historian omaava Pudasjärven kaupungin omistama yhtiö ja samalla myös kaupungin suurin vuokranantaja. Pudasjärven Hirsihoviksi nimetyt kerrostalot valmistuivat syksyllä 2021.
– Pudasjärven kaupunki päätti tuossa 2000-luvun loppupuolella, että kaikki julkinen rakentaminen tehdään hirsirakenteisena ja sitä linjaa mekin noudatamme, kertoo Pudasjärven Vuokratalojen toimitusjohtaja Jouko Väänänen.
Hirsihovin suunnittelu aloitettiin vuonna 2018. Tuolloin kaupunki tarjosi Pudasjärven Vuokrataloille kaupungin parasta tonttia aivan kaupungintalon kupeesta.
– Oli selvää, että tällaiselle paikalle ei voisi rakentaa mitään vähäpätöistä. Lähdimme sitten jo suunnitteluvaiheessa hulluttelemaan ja päätimme, että tehdään jotain todella isoa, Väänänen hymyilee.
– Pidimme markkinavuoropuhelun ja kilpailutus tehtiin neuvottelumenettelyllä. Siellä sitten Lapti ja Kontio löivät hynttyyt yhteen, Väänänen jatkaa.
Hankkeessa olivat tietysti mukana myös kaupunki ja ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Ideaa vietiin yhdessä eteenpäin Laptin ja Kontion kanssa. Lopulliseksi rakenteeksi valittiin hybridirakenne, mikä tarkoitti Hirsihovin tapauksessa sitä, että talojen rungot tehtiin betonielementeistä ja ulkovaipat Kontion painumattomasta hirrestä. Käytännössä hanke toteutettiin ARA:n korkotukimallilla KVR-urakkana.
– Puurakentamista ja erilaisia innovaatioita tarvitaan lisää. Tämä on yksi esimerkki molemmista, Väänänen iloitsee.
Hirsirakentamisella on monia hyviä ominaisuuksia aina hiilijalanjäljen pienentämisestä hyvään sisäilmaan.
– Oulun ammattikorkeakoulu laski meidän hiilijalanjälkemme. Meillä se on 16,5 kiloa (kg CO2e/m2/a) per neliö per vuosi. Positiivinen ympäristövaikutus, eli hiilikädenjälki, vastaavasti on noin 9 kiloa. Ympäristövaikutukset
kokonaisuudessaan ovat pienet eli noin 7 kg. Pienelläkin muutoksella on siis ollut selkeä vaikutus ympäristön kannalta parempaan lopputulokseen, Väänänen toteaa.
– Kaikki, mikä on sisäilman ja ulkoilman välissä, on hirttä. Siinä hirsi on mielestäni parhaimmillaan, koska se tasaa sisäilman kosteusvaihteluja, mutta myös tuottaa monia muita positiivisia asioita, jotka liittyvät mielenrauhaan ja esimerkiksi puun tuoksuun, Väänänen hymyilee.
Yhteistyö Kontion kanssa sujui Väänäsen mukaan hyvin. Kontio oli tiiviisti mukana suunnittelussa ja antoi kattavasti tietoa siitä, miten Hirsihovin kaltainen hanke kannattaisi toteuttaa.
– Kyllähän se aluksi pelotti lähteä tällaiseen hankkeeseen, kun tämä on kuitenkin ensimmäinen Suomessa. Kun rakentaminen eteni, niin ei siinä ollut sitten sen ihmeempää. Hyvin yksinkertaistahan se hirsien latominen kuitenkin on. Kun suunnitelmat ovat hyvät ja niiden mukaan elää, niin ei siinä synny suurempia ongelmia. Aikataulussa pysyttiin, eikä kosteudenhallinnankaan kanssa ollut ongelmia, Väänänen kertoo.
– Suosittelen kyllä tätä rakennustapaa. Asukkaat ovat kertoneet, että hirsitalo on hiljainen ja rauhoittava. Tämän tekee massiivinen puu. Se puhuu eniten puolestaan, Väänänen kiteyttää.
